Pikapostaus aiheesta korpiklaani.

Korpiklaani iskee oman musiikkimakuni ytimiin juuria myöden. Jonkin sortin digi ihmisenä on korpiklaani ainoa bändi jonka levyt on tullut ihan ostettua hyllyyn viimmeisen 10vuoden aikana. Muu musiikki onkin kuunneltu juutuubista, spotifystä jne. Ne jotka eivät ole kuulleet korpiklaanista voivat käydä vierailemassa vaikkapa bändin kotisivuilla. Vilkaiskaa vaikkapa keikka kalenteria. Saatatte ehkä huomata että niin järjettömällä keikkamäärällä ei pojat voi olla kovin huonoja. Omalla mittarilla mitattuna on bändi kotimaiseksi poppooksi helvetin menestynyt kun 98% keikoista on jossain muualla kuin kotimaan kamaralla. Tulevana kesänä Korpiklaanin voineekin tavata nummirokista. KÄYKÄÄ KATSOMASSA. On ehkä paras live esiintyjä mitä itse olen toistaiseksi niin lyhyen mutta ah niin vaiherikkaan elämäni aikana nähnyt.

Mutta itse asiaan. Huomenna (vappuna ) julkaistaan korpiklaanin uusin levy joka kantaa nimeä noita.  Ennakkotilaajana sain levyn juuri hetki sitten hyppysiini. Nyt levyn kertaalleen läpi kuunnelleena en voi kuin kehua! Levyn äänimaailma on ihan omaa luokkaansa verrattuna edellisiin levyihin. Vaikka edelliset levyt ovat olleet tasaisesti jokainen edellistään parempia, niin nyt tuli sellainen lätty että tästä on vaikea enään parantaa. Sanoitukset eivät vielä ensimmäisellä kuuntelulla avautuneet kaikki kun kuuntelin haltioituuneena vain mahtavaa saundia.
Levyltä iski ytimiin asti haitarin ja viulun mahtava yhteistyö ja vihdoin ne istuivat muuhun musiikkiin hienosti eivätkä vieneet liikaa tilaa äänimaailmasta.

Nyt siirryn levyn kanssa autoon luultavasti istun autossa levyn kanssa seuraavan vuorokauden aikana 1000kilometriä (itte asiassa istun siellä vähän reilu tonnin kun lähden vappuajelulle toiselle puolelle suomea) ja kerron reissun jälkeen lisähuomioita levystä kun olen sitä oikein ajan kanssa kuunnellut.