Kirjoitellaampas taasen asiaa.
Skootterin perävaunua onkin nyt tullut testattua kahteenkin otteeseen.
Testaus yksi suoritettiin 20kilon kuormalla ja ennen renkaiden pinnausta (rihtausta). Ensimmäisessä koeajossa tuli tehtyä muutamia huomioita. Soratiellä ajettaessa täytyy jonkin verran väistellä isompia monttuja ja kuoppia, kärryssä kun ei ole jousitusta niin se tuppaa jonkin verran hyppimään kuopissa. Pomput on toki melkoisen pieniä ja lähinnä huolena on se että kyydissä olevat oluet tuppaavat vaahtoamaan avatessa. Ajossa tuli huomattua myös se että kun kuoppia väistelee tulee välttää skootterille tyypillisiä s-väistöjä eli niin sanottuja vastaheittoja, kärry kun tuppaa tekemään mutkat jonkin verran jyrkempänä. Kestopäällysteelle kun pääsi alkoi projektin onnistuminen näkymään tosissaan. Kärry tulee perässä kuin juna. Skootterissa itsessään ei tiedä ollenkaan kärryn olemassa oloa, kiihtyvyys ja nopeus ei heikentynyt kärryllä käytännössä ollenkaan. Kiihdyttäessä tai jarruttaessa ei kärry ahdistele ollenkaan vaan tulee nöyränä perässä. Ainoa oikeasti negatiivinen huomio ensimmäisellä testiajolla oli kärryn renkaat. Kun kärryä veteli pikitiellä tuli kärry 40 kilsan nopeuteen asti (todellinen 30kmh, mittariheittoa 10kmh) todella hienosti, mutta kun nopeuden nosti sinne 50-55kmh alkoi kärryn renkaat vipattaa sivuttain melkoisesti. Itse skootterissa ei vieläkään tuntunut mitään vaikka kärry vatkasi sivuttain kohtalaisen rajusti, mutta kun katsoi taakse päin niin näki että vatkaus oli melkoista. Ei muuta kuin kotiin ja renkaat irti ja rihtaukseen.
Vanteiden pinnauksen suoritti paikallinen pitkänlinjan pienkonekorjaamo. Korjaamoa pitävä serkkupoika teki pinnauksen edukkaasti ja huolella. Aavistuksen renkaisiin jäi selkäheittoa vanteen hitsaus sauman kohdalle, mutta muuten niistä tuli aika hyvät. Renkaat konttiin ja kotiin. Rattaat alle ja kiireesti koeajo numero kakkosta suorittamaan. Koeajo keliksi sattui kevätmyrsky ja sivutuulta oli vähintäänkin riittävästi. Joten koeajo2 olikin kohtalaisen haastava. Kuitenkin koeajo tuli suoritettua ja tyytyväisyyskerroin nousi jälleen. Nyt kärry tuli perässä kuin venäläinen panssarivaunu lujasti ja vakaasti. Renkaiden puistaminen ja vipatuskin näytti jääneen pyöräkorjaamon rihtauspukkiin.
Lisää koeajotuloksia tulee jahka kelit paranee ja pääsee suorittamaan lisä ajoja.
Mielenkiintoista tarinaa, josta voipi olla itellekin vielä hyötyä. Joskut tuohon omaani vähän isompaan mopetiin suunnittelin kans kärriä, mutta ison mopetin isommat nopeudet asettaa hieman isompia vaatimuksia. Siispä kaljat repussa vielä toistaiseksi 😉